perjantai 17. marraskuuta 2017

KIRJE POJALLENI.

Hei sinä pieni poikamme sielä mahassani. Ilmotit meille tulostasi toukokuisena aamuna plussan muotona pissatikussa. Tikkuun pamahti plussa niin nopeasti etten kerennyt edes sitä laskemaan kädestäni lavuaarin tasolle odottamaan tulosta. Siitä ei ollut epäilystäkään että asustit masussani. Isäsi oli töissä enkä saannut häntä kiinni, jotenka soitin seuraavaksi heti äitilleni sinun mummollesi joka hihitteli vain puhelimessa että hänestä tulee pian mummo. Isäsi tuli töistä heti mun luo, vaikka seurustelua ei ollut kuin 4kk takana oli meille kummallekkin sanomatta selvää että pidämme sinut. Ajoimme samana päivänä illemmalla kertomaan isälleni, eli sinun vaarillesi tulostasi. Hän nimesi sinut naperoksi ja varasi sinun ensimmäisen sauna kerran itselleen. Siskoni, eli tätisi tarvi vielä vähän totuttelua että hänen pikkusiskonsa on raskaana ja että sinä olet tulossa maailmaan. Isäsi vanhemmat, eli sinun mummi ja pappa alkoivat myös odottamaan sinua innoissaan.

Meillä meni tovi jos toinenkin ymmärtää mitä tässä on tapahtumassa. Teit raskauden todelliseksi heti parin päivän jälkeen plussasta - sillä kahlitsit minut halailemaan vessanpönttöä seuraavaksi 5kuukaudeksi. Ensimmäinen ultra oli kun olin vasta rv 9+3 ja olit vain muutamia millejä pitkä, mutta silti liikuit kohdussa jo todella vilkaasti ja sydämesi löi. Emme vieläkään oikein ymmärtänyt isäsi kanssa että mahassani asuu ihmisen alku joka me ollaan saatu aikaseksi. Ihmisen alku josta on puolet äitiäsi ja puolet isääsi. Tuijotimme hämmästyneinä ultrakuvan näyttöä, isäsi sanoi että näytät saksanpähkinältä, ja olimme helpottuneita että kaikki oli sinulla hyvin.

Rv 15 tunsin ensimmäisesi hennot liikkeesi, mutta vasta viikolla n.22 aloin tuntemaan sinua päivittäin. Rv. 20+5 oli rakenneultra jolloin saimme tietää sukupuolesi. Minä olin ihan varma että olet tyttö, isäsi taas veikkasi poikaa ihan vain ollakseen kanssani erimieltä :-D Ensimmäiseksi ajattelin että mitä minä sillä pojalla teen, kun enhän mä tiedä mistä pojat tykkää? Mutta nyt en osaisi ajatellakkaan että minusta tulisi tytön äiti. Isäsi tykkäsi jutella sinulle mahan läpi ja kuunnella mahani päältä sinua. Rv 26 isäsi tunsi sinut ensimmäisen kerran, hän yritti kuunnella sinua kun monotit häntä sitten suoraan poskeen. Isäsi myös tykkää paljon pussailla äitisi vatsaa, tänäänkin ennen töihin lähtöä tuli antamaan vielä sinulle pusun. Ehkä tunnet isin pusut jo? Ja tiesithän että isäsi on maailman paras isä juuri sinulle! Hän odottaa sinua innoissaan ja miettii mitä kaikkea hän sinulle opettaa ja minne kaikki alle hän sinua viekään. Parempaa, huolehtivampaa ja rakastavampaa isää et voisi saadakkaan! 
Meitä jännittää isäsi kanssa että kummalta näytät enemmän? Viimeisimmässä ultrassa sinulla oli ihan isäsi nenä ja äitisi huulet, olit niin todellinen siinä ruudulla. Aivan pieni ihminen jo <3 Meitä jännittää myös nähdä millainen tyyppi olet luonteeltasi, mitä perit äidiltäsi ja mitä isältäsi? Toivon että saat äidiltäsi itsepäisyyttä ja tempperamenttiä mennä elämässä eteenpäin vaikka joku yrittäisikin sulle sanoa ettei susta ole siihen. Sillä tempperamentillä ja itsepäisyydellään äitisikin on saannut unelmiaan toteutettua. Mutta toivon kuitenkin että perit isäsi rauhallisuutta, ja tillannetajua. 

Me toivomme isäsi kanssa että osaisimme luoda sinulle kodin johon sinun on aina helppo tulla, että osaisimme välittää sinulle kuinka paljon rakastamme sinua, kuinka hyväksymme sinut sellaisena kuin olet ja kuinka aina voit kertoa ihan mitä tahansa. Ei ole asiaa jota et voisi isällesi tai äidillesi kertoa. Toivoisin että voisin kääriä sinut pumpuliin ja pitää piilossa pahalta maailmalta, mutta se paha maailma myös opettaa sinulle valtavasti asioita. Mutta mitä ikinä käykään, me seisomme sinun tukenasi. Olet ihana, ainutlaatuinen, arvokas ja meidän oma poikamme. 

Tätä kirjettä kirjottaessani sinulle olen Rv31+5. Olen ollut raskaana 222päivää ja 58 päivää jäljellä laskettuun aikaasi, 14.1.2018. Raskaus on ollut hankala niin fyysisesti kuin henkisestikkin, olen joutunut käymään läpi asioita jotta voisin olla sinulle parempi äiti. Olen joutunut tekemään raskaita oivalluksia ja joustamaan periaatteistani. Meillä täällä on kaikki sinua varten valmiina muutamaa vaatetta lukuunottamatta. Toki vielä pitää vähän asioita järjestää oikeille paikoille. Ilmoitat itsestäsi jo hyvin selkeästi ja tunnen sinut jo mahani läpi. Olet kohta jo melkein kaksi kiloinen jäbän alku ja n. 40cm pitkä.

Me täällä jännitämme ja odotamme että koska oikein saavut maailmaan tehdäksesi meistä vanhempia ja perheen. Onkohan sinulla tukkaa tai miltä ensi parkaisusi kuulostaa? Miltä sinä tunnut ja kuinka pieni oletkaan? Koko lähi sukusi odottaa sinua innoissaan  - tervetuloa maailmaan pieni heti kuin olet valmis! 

Rakkaudella äitisi xx

tiistai 14. marraskuuta 2017

TASAN 2KK LASKETTUUN - RV 32

Täällä on alkanut sunnuntaina Rv 32, eli nyt menään rv 31+2. Vauva on jo n. 1800g ja 40cm. Toki viime ultrassa painoarvio oli n. 100g enemmän mitä näissä sovelluksissa lukee, mutta kutakuinkin tämän kokoinen poika sielä jumpsuttaa. Vauvan kaikki viisi aistia on nyt kehittynyt ja sisäelimet ottavat vielä loppu spurttia.

Liitoskivut ja kivut alkaa olla jo todellinen vaiva kun asennon vaihtamiseen kuuluu perinteisen muutaman sekunnin sijasta puolisen minuuttia ainakin. Heti kun puuhaat vähän ahkerammin tai on ollut raskaampi päivä alkaa harjoitus supistukset, ja oot aivan poikki! Eilen olin hoitelemassa asioita pitkin kylää kuusi tuntia, loppu ilta meni harkkasupistuksien kanssa sohvalla. Eli keho alkaa jo rasittumaan pienistä jutuista. Alkuraskauden pahoinvointi pyrkii tulemaan takaisin, raajat alkaa olemaan turvonneita jo, & yöt ovat katkonaisempia eli keho valmistuu valvomiseen,  mutta muuten en oikeastaan mitään uusia oireita oo havainnut tulevan.

Vauvan liikkeet ja potkut ovat jo selviä ja vahvoja. Välillä vauva oleskelee niin tuossa masun pinnalla että hänet tuntee siitä läpi. Tää on musta aina yhtää ihmeellistä ja hykertelen vaan kun tunnustelen häntä. Toki mä en yhtään osaa sanoa että mikä raaja siinä mun käden alla mahdollisesti on, mutta ei se haittaa :-D Ihan yhtä kummallista joka kerta. Vauvalla ei ole mitään tiettyä rytmiä tullut milloin hän liikkuisi aktiivisemmin ja milloin hänellä on uni jaksoja. Toisena päivänä hän saattaa olla virkeimmillään illasta, kun toisena jo heti aamusta, joskus hän saattaa jyskyttää lähes taukoamatta koko päivän. 
Tasan kaksi kuukautta laskettuun.. Hui.. Toisaaltaan se kauhistuttaa minua vain ajatuksena että mitäpä jos vauva ottaakin varaslähdön ja ei olla kerittykkään laittaa kaikkea hänelle tänne kuntoon. Mutta toisaaltaan huokaisen helpotuksesta, sillä en jaksaisi olla enään yhtään kauempaa raskaana!! Toki tiedostan mahdolliset 2 viikkoa lasketusta yli... Synnytys ei lainkaan pelota mua enään, pikemminkin olen sillä asenteella että '' hitto sattu mitä sattu mutta sitten tämä kaikki on ohi.''  & voisin lähteä synnyttämään tämän ulos vaikka heti! Eli omasta puolestani poika on tervetullut maailmaan heti kuin on siihen anatomisesti valmis. Muutama viikko vielä siihen etappiin.

Kohta hän on täällä, kohta meistä tulee vanhempia ja perhe. Niin utopiselta se tuntuu vieläkin ettei sitä oo jotenkin yhtään osannut sisäistää. Mutta me täällä ollaan valmiita uuteen elämän alkuun vaikka kummallakaan ei ole käsitystäkään siitä mitä se tulee olemaan.

Oliko teillä ajatusta mitä elämä tulisi olemaan vauvan syntymän jälkeen? Oliko vauva arki samanlaista kun ajattelitkin, vai yllättikö se jossain?

lauantai 11. marraskuuta 2017

MAMMA LOMAN TO DO LISTA!

Täällä mamma lomaillaan sillä, perjantaina tällä mimmillä oli viimeinen harjoittelupäivä jonka myötä valmistuin myös lähihoitajaksi! Mamma lomahan mulla alkaa vasta virallisesti 5.12 mutta ei kukaan mua siksi aikaa töihin ottaisi, taikka en edes kroppani puolesta pystyisi. Aika äärirajoilla sain harkankin vedettyä just ja just loppuun asti - senkin vielä lyhennetyillä päivillä!

Muutamia kuukausia sitten mietin että mitä ihmettä mä teen sitten äitiyslomalla että mähän kuolen tylsyyteen sillä olen vielä aika menevää sorttia ja tarvitsen virikkeitä. Nyt kyllä ollaan huokaistu helpotuksesta että äitiysloma on täällä ja toisaaltaa huokastu ahdistuksesta kaikesta siitä tekemisestä mitä tähän vuoden muutamaan viimeiseen kuukauteen on kerennyt kertyä.

On neuvolaa, pikkulapsi tiimiä, ultra aika, ja olisiko ollut jopa viittä eri valmennusta ennen synnytystä. + siihen päälle vielä ne ''ei pakolliset'' asiat. Ihan väsyn pelkästä ajattelusta! Muutamia juttuja on kuitenkin pitänyt konkreettisesti raaputtaa ylös aivoissa olevaa TO DO - listaan, ja muutamia toiveitakin siitä mitä kerkeisi vielä ennen vauvan tuloa tehdä on muutama ja ajattelin tulla jakamaan ne teille!

MUUTTO! (mammaloman ensimmäiset päivät ja varmaa seuraava viikko menee kyllä täysin muutto hommissa. Perjantaina ollaan muutettu saman katon alle ja voin sanoa että kyllä puuhaa riittää vaikka muille jakaa!!)

Pese vauvan vaatteet, vuode lakanat, pehmolelut, ja tutit. Viikkaa ne makuuhuoneen laatikkoon, vuodevaatteet pinnasängyssä oleviin laatikoihin - järjestele muutenkin vauvan tavarat oikeille paikoille.

Laita pinnasänkyyn valmiiksi lakanat, unipesä ja pehmolelu odottamaan vauvaa.

Tilaa taulu, osta siihen kehykset ja laita se paikoilleen pinnasängyn yläpuolelle.

Tee synnytystoive lista niin paperille kuin omakantaankin.

 Valmistujais juhlien järkkääminen.

Laita vauvan hoitoalusta paikoilleen ja siihen tarvittavat tavarat niille kuuluville paikoille.

Lue kirjat ; Henkäys on ilmaa vain Paul Kalanithi, Sydän juttu Anna Taipale ja Tunne lukkosi Kimmo Takanen. - Mä luen tosi vähän kirjoja, koska en malta keskittyä niihin hirveen kauaa, mutta nämä kirjat olisi kiva saada luetuksi mamma lomalla. 


Saa aikaseksi myös mennä kirjastoon ja lainata ne!!! :-D

Hoida muutamat blogi postaukset.


Järjestele ja pese muutkin laatikot ja pinnat. 


Joululahjat, paketointi ja muut joulu jutut!

 Palaa listan alkuun, tarkista että kaikki on tehty & sit vaan rentoudu ja nauti!


Onko teillä mamma loman TO DO - listoja?
Miltä ne näyttää?

Lukijat