torstai 17. huhtikuuta 2014

minä tahtoisin isä jo kotiin, isä minua väsyttää.

mun päivät ei oo kovin erilaisia. päiväkotia, tuukka & kavereita. muutamien ottoa, draamaa tai naurua. huonekalu kauppojen selaamista ja tavaroita kotiin ettiessä. mul on tullu kutsu pääsykokeisii orimattilaa nuorten ohjaajaks & dilaa lastenhoitajaks. oon kai ihan ilonen. niin ilonen ku uskallan, etten taas pety. pelkään etten pääse taaskaan minnekkään..

en osaa kuvailla sitä fiilistä minkä mä saan niistä lapsista kun ne juoksee aamulla mua vastaan halaamaan ku tuun töihin. yksi antaa ison pusun poskelle, toinen halaa lujaa ja kiittää, toinen pyytää leikkimään, toinen roikkuu selässä ja toinen kädessä. toinen on sylissä ja kaikki nauraa niin vilpitöntä naurua ja on onnellisia. en osaa kuvailla sitä tunnetta kun oon nukkarissa ja kuuntelen kun ne nukkuu ja näyttää maailman söpöimmiltä ja levollisilta. näinä hetkinä mulla on olo, et oon ees jotain. jotain.. & en voi kun hymyillä yhtä vilpittömästi kun ne lapset mun ympärillä. & silloin mä vaan kiitän luojaa jokaisesta tälläsestä hetkestä ja fiiliksestä että mä saan tuntea ne. voisin sanoa että ku oon tuola päiväkodissa, mä olen joka päivä onnellinen. en koko päivää, mutta hetken ajan. 

4 kommenttia:

  1. Tää sun blogis on iha paras!!:) älä vaan missään nimes lopeta ikinä kirjottelemasta tänne!!!:D

    VastaaPoista
  2. awww, safi <3 ! :D ps.sul on tosi hyvä blogi ! :)

    VastaaPoista

Lukijat