keskiviikko 28. toukokuuta 2014

itseinho.

Sana ja merkitys jonka kanssa kamppailen joka päivä. Sana jonka juuret johtaa jo ala-asteelta, niin monista sanoista, lyönneistä, satuttamisesta. Hukuttamis yrityksestä - koska olin vääränlainen ja ruma. En kuulunu tänne. Muutkin huomas sen, ja halus hukuttaa mut pois tästä maailmasta, toisinaan suren ettei ne onnistunu. Onnistu vaan saamaan mulle ahtaanpaikan kammon & mulle iskee paniikki jos joku pitää musta kiinni eikä päästäkkään irti.

Mua itkettää, enkä estä sitä. Muhun sattuu. & kun katon itseäni peilistä, haluisin hajottaa koko peilin. 'Ei, ei miten joku ihminen voi näyttää tolta? Saatanan epäonnistunu paska,' Toisinaan suren, etten koskaan päässy syömishäiriössä niin pitkälle että oisin kuollu siihen. Että olin tosiaan niin heikko. Vihaan itteäni. Mä häpeän itteäni niin paljon etten pysty oikeen edes olemaan rannalla ellen saa jätesäkkiä, mä en pidä seksistä koska häpeen itteäni niin paljon, saatan joskus saada paniikkikohtauksen seksin jälkeen, en pidä paljastavista vaatteista koska mä häpeän itteäni, haluisin joka päivä vaan pukeutua jätesäkkiin enkä näyttäytyä kellekkään.

Mä saatan purskahtaa itkuun jos nään jonkun niin kauniin ihmisen. & sit mä itken ja itken ja vihaan itteäni vielä vähän enemmän. Kaikki se on niin epäreilua. Miten kaikki muut on niin kauniita ja upeita, mä oon tällänen. Miksi? Väkisinki tulee mieleen että jos mä oisin kaunis olisinko koskaan ollut koulukiusattu, yritetty hukuttaa. YHEN VITUN RUMUUDEN TAKIA MÄKÖ OLEN JOUTUNUT KESTÄÄ KAIKEN TÄN? Oisko kauneus pelastanu mut? tää on niin epäreilua.. mä en oo edes ihminen.

Mä nostan kaikki muut ihmiset niin paljon ylemmäs mun. Kaikki on vaan jotain niin paljon parempaa, upeempaa ku minä, & mikä parasta: ne on terveitä. Ne on ihmisiä. Mä en oo edes sitä vähää. Mä muistan vielä niin hyvin sen illan kun mulla oli kourallinen lääkkeitä kourassa, mä otin ne. Mä menin makaamaan peiton alle ja kuuntelin anna puu - säännöt rakkaudelle. Koska ainut mitä oisin vaan halunnu osta tehdä, niin rakastaa. Rakastaa ja olla riittävä. Edes jollekki.. Mua ahdisti minä. Mä en jaksanu enään itteäni, en jaksanu enää elää itteni kanssa. Sen kanssa joka vitun ikinen päivä jota vihaa maailman eniten, eikä siitä pääse eroo. Se oli ainut keino, tai no olis ollut. Mä olin valmis - niin valmis kun vaan voi. Mä olin helpottunu tiedosta ettei mun tarvi enään koskaan elää itseni kanssa, ettei muhun koskaan enään satu, ettei mun tarvi enään jaksaa, kaikki se paska on ohi.

 - ja edelleen se kaikki laittaa mut hymyilemään. - päästäkää mut pois, olkaa kilttejä.
Mä olen taistellut masennuksen kanssa 12 vitun vuotta, kauan vielä? Eikö tää jo riittäis? Mä oon nähny jo osaston seinät, ekan kerran jo lapsena. Mä en menny tänään töihin & miksi? Koska oon niin paska etten jaksa. mä en jaksa.. enkä tiedä miksi mä tätä teille kerron, mun oli vaan pakko päästä jonnekkin purkamaan tätä kaikkea. ois vielä niin paljon kerrottavaa, mutten mä pysty. sattuu ja itkettää liikaa.

Voikaa te paremmin. Olkaa vahvoja ! ootte upeita.

14 kommenttia:

  1. Voi Janette. Miten paljon paskaa sulle on tehtykkään. Musta on ihan hirveetä ajatella että sut on koitettu hukuttaa. Miks luulet, että se johtuu siitä, että oot ruma? Sä et oo rumaa ihmistä nähnykkään. Musta sä oot aivan jumalattoman kaunis. Vika ei oo koskaan kiusatussa vaan kiusaajissa. Mä niin ymmärrän ton että "mä oon epäonnistunut ja huono". Mut miksi sä olet? Mikä susta tekee niin huonon? Epäonnistuneen? Se, että sä sairastat masennusta ei tee susta epäonnistunutta. Sä kannat sisälläs niin paljon asioita mitkä sua satuttaa. Sä oot vahvempi kun monet muut ihmiset. Se, että sä oot vielä siellä kertoo susta paljon. Vaikka sä varmasti toivot usein jotain muuta. Sun kiusaajien kasvatus on menny päin helvettiä ja musta sä voit olla ylpeä itsestäs, ettet sä ole samanlainen! Vaikka mikään ei oikeutakkaan sitä, mitä sulle on tehty. Mä toivon niin paljon, että sä näet vielä peilistä sen ihmisen jota sä voit rakastaa päästä varpaisiin. Koska sä oot täydellinen just noin.
    Sä olet kaunis. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ohgood, en osaa sanoa mitää! sait mulle kyyneleet poskille. oot ihana, kiitos <3

      Poista
  2. Samaistuin. Itse olen ollut masentunut peruskoulusta lähtien, kiitos mm. koulukiusauksen, mutta saanut apua vasta pari vuotta takaperin. Voin vain kuvitella millaista kärsimystä sinun elämäsi on ollut, kun olet joutunut kokemaan noin paljon pahaa ja vaikka omat ongelmani tuntuvat kovin pieniltä verrattuna esimerkiksi siihen, että sinut on yrittetty hukuttaa, olen itsekin harkinnut plleripurkkia, sillalta hyppäämistä, junan alle jäämistä jne... En väitä tietäväni miltä sinusta tuntuu, mutta itsekin itseinhosta ja muista itsetunto-ongelmista kärsivänä minulla on kuitenkin jonkinlainen aavistus siitä, millaista helvettiä sinä käyt läpi. En osaa sanoa mitään kovin järkevää, tai lohdullista, koska tiedän kokemuksesta kuinka turhalta kaikki sellainen voi kuulostaa, mutta toivotan sinulle ihan hirveästi tsemppiä ja iloa elämääsi! <3 Pohjalta ei tunnetusti pääse kuin ylöspäin. Jään seurailemaan.

    Ps. Minusta sinä olet kaunis. ♥

    T: F34.1 & F33.2

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi ei apua ! kiitos, olet ihana !

      tsemppiä ja iloa sinunkin elämääsi!

      Poista
  3. Mä oon tosi huono puhumaan tai sanomaan yhtään mitään, mutta mun on nyt ihan pakko. Älä tee ittelles mitään, vaikka Se tuntuu oikeelta. Mä uskon että sulla on rankkaa, en ymmärrä miten oot kestäny kuitenkin noin hyvin, mutta älä tee ittelles mitään. Oikeesti, älä anna sen ajatuksen ottaa valtaa. Taistele, mä tiedän että Sä pystyt siihen ja mä uskon että kaikki muutkin uskoo. Älä luovuta vaikka Se tuntuis olevan helpoin tie onnellisuuteen. Mä en Oikeen tiedä miten tän sanoisi, mutta älä tee ittelles mitään, hyvät ajat oottaa sua tuolla. Mä lupaan tsempata sua kaikin mahdollisin tavoin! Okei, tuskin musta nyt niin on apua, mutta muista että täällä on ainakin Yks joka välittää :) voimia paljon!

    VastaaPoista
  4. olet kaunis juuri tuollaisena! Itse pystyn samaistumaan osaksi ajatuksiisi, mutta tsemppiä sulle! :)

    by-mmaria.blogspot.fi

    VastaaPoista
  5. Sähän oot just tosi kaunis ja vaikka mä en oo lukenu paljoo sun blogia, tunnut ihan supermahtavalta ihmiseltä. Älä vaan tee itelles mitään <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos, kuka ihana sä olet?

      Poista
    2. Tällanen kummajainen vaan, josta tuntuu, että maailma vihaa ajoittain. En siis ihana alkuunkaan!

      Poista
  6. Maailma potkii ja pahasti päähän mutta valo ei voi loistaa valmiiks valossa. & sä olet ihana, tiedän sen!

    VastaaPoista
  7. Mun täytyy myöntää, etten koskaan lue kenenkään tekstejä blogeissa (oon tosi laiska sen suhteen ja pitäisi muuttaa mun tapoja), mutta tää pisti silmään ja ajattelin kuluttaa muutaman minuutin mun elämästä. Mä murruin. Aika pahasti. Musta tuntuu tosi pahalta katsoo noita sanoja mitä kirjoitat ja vielä pahemmalta tuntuu ajatella, että itse oon ollut samassa tilanteessa (enkä oikein tiedä oonko vieläkään päässyt siitä kokonaan yli). Tiedän, miltä tuntuu olla täys paska. Kun ainoa vaihtoehto olisi päästä pilven reunalle naureskelemaan ja syljeskelemään niille paskiaisille, jotka on tuottanut kaiken tuskan sulle. Se tuntuu välillä vaan ainoalta ja oikealta ratkaisulta. Mutta sitten sitä jollakin tavalla tajuaa onneksi ajoissa, että on aina toinen ja se oikeasti ainoa ratkaisu olemassa. Vaikka ruoka ei maistu, peilistä katsoo takaisin maailman rumin ja laskin paska, eikä kukaan välittäis, niin aina on joku jossain, joka välittää.
    Toivon sulle ihan himosti jaksuja ja haleja!!! :* Muista, että sulla on vielä koko elämä edessä ja kyllä se masennus vielä joskus helpottaa. Uskon, että selviit tosta kaikesta. Oot mun mielestä ainakin ihan älyttömän kaunis ja susta on vaikka mihin. Tiedän, ettet välttämättä itse usko siihen, mutta kyllä vielä jonakin päivänä huomaat sen. Oot mahtis<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. en tiedä mitä sanoa, en tiedä... kiitos.

      Poista

Lukijat