tiistai 30. syyskuuta 2014

ajatusten purkua.

Musta tuntuu etten saa otetta oikeen mistään. En tästä blogista, en koulusta, ihmissuhteista tai elämästä ylipäätää. Täälä blogin puolella on ollut hiljasempaa koska mulla ei oo yksinkertasesti riittänyt inspiraatio tähän. Mun elämä ei oo tarpeeks tapahtumarikas tähän, eikä mun kuvaus & muokkaus taidot oo sellassia mitä haluisin. Ja tää blogin ulkonäkökin jo tympii. Haluisin jotenki poistaa kaikki postaukset, uusia koko ulkoasun ja alottaa alusta, mutta kuitenkin vanhoissa postauksissa on niin paljon kaikkia muistoja ja kuvia joita en haluais hävittää. Blogin ulkoasun muokkaamisessa oon täysin nolla. Mulla on kyllä päässä täys visio millassen tästä haluisin, mutta toteuttamis taito onkin sitten toinen juttu eikä oo ketään kaveriakaan oikee keltä vois kysyä jeesiä tässä. Nytkun mulla on ollut jo jonkin aikaa älypuhelin, eka iphone ja nyt tämä samsungi ja kummassakin on ollut ihan jees kamera niin sillä on enemmänkin tullut otettua kuvia, eikä niinkään kannettua järkkäriä joka paikkaa. Järkkäri on jotenkin niin iso, puhelin pieni ja kätsy, ja sen ottaa jokatapauksessa mukaan joka paikkaan! Jos vaan jotenkin saisin tän blogin ulkoasun muokattua oman näköseks, ja sais edes vähän inspiraatiota niin luulisin että tää lähtis alkuun ihan uudella tavalla. Täytyy kikkailla jotain!
Musta muutenkin tuntuu että kun on tullut syksy, pimeetä, kylmää, koleeta ja märkää niin kaikkeen on kadonnut jotenki halu. Oon niin sellai että kun aurinko paistaa nii oon yhtä hymyä ja olo on huojentunut, joka toimii myös toistepäin. Pimeellä ja kylmällä mistään ei meinaa tulla mitään, väsyttää ja oon itku herkempi kuin yleensä. Tää sama alkaa joka syksy & loppuu vasta keväällä kun aurinko ja lämpö tulee takasin. En haluais laittaa blogiani niin pitkäks aikaa hyllylle, mutta en myöskää halua että postaus tahti ja laatu ois tällästä. Tiiän ettei jostain bloggaamisesta kannatta ottaa stressiä, ihan itseäni vartenhan mä tätä teen, mutta jotenkin vaadin tässäkin asiassa itseltäni paljon. En tiedä mistä tää johtuu mutta iltasin en meinaa saada millään unta, pyörin jopa 2 asti ja herään aamulla aikasin. Oon paljon myöhässä koska en vaan herää herätyskelloon koska oon niin väsynyt. Päivät menee koomatessa, ja päänsäryssä & vihdoin kun saisi nukkua niin ei vaan pysty. Koulu on muutenkin ollut mulle aina vaikeaa oppimishäiriöitteni takia. Oon tosi kiitollinen että mulla koulutuspaikka mutta silti joka päivä mä mietin että miksi mä täälä olen? ei tää oo mun paikka. ei tää oo se ala mitä haluan? Mä hain yksi päivä Dilaan aikuiskoulutukseen lastenohjaajaks, saa nähdä miten käy! Toivon ihan mielettömän paljon että pääsisin, se on vaan 2vuotta, ja ihan mun juttu. Ois enemmän kiinnostusta panostaa ja tunnitkin ois mielekkäämpiä ja koulupäivät tuntuis lyhkäsimmiltä ja ei niin uuvuttavilta. Pelkään vaan että tänäkin vuonna tää mun masennus on se este mitä se on ollu jo viimeset pari vuotta kun oon yrittänyt sinne hakea.
Oon taas kerran tullu siihen pisteeseen että ihmissuhteet valuu vaan käsistä. En osaa pitää kiinni. Oon jotenkin niin väsynyt. En tiiä saisinko sanoa näin, mutta jo pelkästään 8 tunnin koulupäivät tuntuu liian raskailta, enkä osaa oikee ajatella että sen jälkeen enään jaksaisin nähdä tai olla kenenkä kaa. Pitää tehä ruokaa, ja on päiviä kun täytyy käydä kaupassa, siivota, pyykätä yms. Musta vaan tuntuu et mun koko elämä on jotain suorittamista. Herään aamulla, söyn, käyn koulussa, nään tuukkaa, tuun kotii ja käyn nukkumaa. Sama kaava joka päivä. En saa mistää kii ja kaikki tuntuu niin vaikeelta. Vihaan ja oksetan itteäni. Enkä haluis elää päivääkää sen kanssa mitä peilistä nään. Ahdistaa ja ahdistaa.. Mulla on hoitopaikka ja oon sen takia älyttömän etuoikeutettu, mutta en vaan osaa puhua asioistani. Oon niin kauan oppinut jo pärjäämään yksin ja olla vaan hiljaa. Vaikka tää arjen pyörittäminen ja koulu kuulostaa teistä varmaan ihan easy hommalta, niin mulla se on kaukana siitä. Silti täytyy vaan jaksaa. 

& oon pahoillani kun teksti pomppii aiheesta toiseen ja takas samaa aiheeseen, mutta jotenki aina katkee ajatus ja tulee mielee muuta ja sitten haluunki jo täydentää edellistä ajatusta :-D 

8 kommenttia:

  1. Tsemppiä kamalasti tähän ankeesee syksyyn! <3 Oot upea! Muista se!! :) Nää ajatukset kyllä kuulostaa enemmän ku tutuilta... ihanku ois ite kirjottanu... samassa veneessä ollaan.. mut suunta on vaan ylöspäin, eiks vaan ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. voi kiitos! <3 jaksuja sullekkin! & jep nimennomaan;)

      Poista
  2. Mulla itelläni aikalailla samat fiilikset. Tsemppejä <3.

    VastaaPoista
  3. Mulla samanlaiset fiilikset :( halei

    VastaaPoista
  4. onko sulla @postia?

    VastaaPoista

Lukijat