lauantai 12. joulukuuta 2015

Takaisin heitto itsenäisyyspäivään.

Lähdin miehen kanssa viettämään itsenäisyyspäivää hänen mummolleen. Tietty miehen muutkin sukulaiset sinne tuli. Syötiin hyvin, ja ihanaa ruokaa. Hengattii ja vietettiin aikaa yhdessä. Meidän perheessä/suvussa itsenäisyyspäivä ei ole ollut mikään erikoinen päivä. En edes muista miten niitä ollaan vietetty ennenkuin Tuukan tapasin. Äiti joskus teki miehensä kanssa vähän juhlavampaa ruokaa ja kutsui mut ja siskon syömään. Myös kaikille varmaan perinteeksi tullut Tuntemattoman Sotilaan katsominen ei ole meille mikään perinne. Ei sitä tule katottua. Mua henkilökohtaisesti ahdistaa koko elokuva, enkä ole sitä koskaan alusta loppuun katsonutkaan. Pätkiä sieltä täältä. Itsenäisyyspäivänä tuli mietittyä että näkeeköhän koskaan suomi 100 vuotis päiväänsä? En paljon uutisia kuuntele/lue/kato koska ne ahdistaa mua, mutta jotakin tiedän eikä ne asiat kuulosta hyvältä. Jotenkin alkaa vielä enempi arvostamaan itsenäisyyspäivää. Miten te vietätte itsenäisyyspäivää? Onko teillä jotaki perinteitä? 

Täällä mä olen taas! Enhän mä nyt tätä voi lopettaa. Tää on mulle keino tuoda itseäni ja ääntäni kuuluviin. Jakaa kuvia, ja ajatuksia. Ja se on mun juttu! Pieniä muutoksia haluan kuitenkin tähän blogiin tehdä, mutta niitä kehitellään koko ajan. Nään muutaman viikon päästä yhtä mun kaveria jonka kanssa laitetaan kuvaus sessiot käyntii ja katsotaan saataisiko banneri jatkossa omalla kuvalla varustettuna. Koitan vielä vähän tapella tän ulkonäön kanssa ja uusia postausideoita on muutamia jo! ;-) Ja lupaus ottaa itseään nyt niskasta kiinni, ja kantaa enempi kameraa mukana. Ja uuden objektiivin hankkiminen on muutamaa laskutoimitusta vaille valmista. Eli eiköhän suunta ole vain ylöspäin?

Kiinostaisiko teitä vielä viime hetken joululahja ideat?

2 kommenttia:

  1. Moi!

    Ensiksi haluan sanoa, että vaikutat todella maanläheiseltä ja järkevältä nuorelta naiselta. Me itseasiassa ollaan kaukaisia tuttuja, tiedät minut menneisyydestä, mutta ei olla oltu yhteyksissä kyllä vuosiin.

    Oon silti seurannut sun polkuja, niin blogin kuin instan kauttakin. Olet aina silloin tällöin ollut mun ajatuksissa, oon miettinyt miten sulla menee jne.

    Ensinnäkin, mun on pakko sanoa, sä näytät niin upealta ja hyvinvoivalta. Ihana nähdä, että sulla menee jo paremmin.

    Mun on pakko jakaa sulle osan mun painokamppailustani. Mä siis olen aina ollut hoikka, vaikka kuinka söisin mitä paskaa ja mättöä. Nyt viime aikoina mä (ja mun läheiset) on kuitenkin huomannut, että oon lihonut. Kuukausi sitten otin itseäni niskasta kiinni ja kävin vaa'alla: +10kg. Tuijotin lukemaa epäuskoisesti ja vihaisesti: Miten näin on päässyt käymään?

    Mulla on nyt tavoitteena siis pudottaa painoa se 10kg pois. Huomasin sun instagramia selatessa, että sä oot onnistunut tiputtamaan sen 15kg. Upea tulos, ole ylpeä itsestäsi. Haluaisitko antaa vinkkejä, miten onnistuit? Sekä liikunnan että ruokavalion puolelta?

    Oon vajaa kuukauden yrittänyt pudottaa painoa, mutta sitä on lähtenyt vasta 1kg. Todella masentavaa ja ahdistavaa. Otan siis enemmän kuin mielelläni vastaan kaikki sun vinkit, mikäli haluat niitä jakaa. Miten aloitit, ja mikä tärkeämpää: miten onnistuit?

    Kiitos paljon sinulle Janette. Olet upea, niin sisäisesti kuin ulkoisestikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ensinnäkin kiitos tosi paljon ihanasta kommentistasi <3 Tule ihmeessä kertomaan mulle että kuka mahdat olla? Treeni ja ruokavalio muutostani voit käydä lukemassa http://janettenikki.blogspot.fi/2015/08/treeni-ruokavalio-kuulumisia.html & http://janettenikki.blogspot.fi/2015/04/11kg.html linkeistä.

      Kaikista tärkein neuvo kuitenkin mitä voin sulle antaa on se että älä ole liian ankara itsellesi. Anna lupa myös herkutella ja itsesi levätä jos tuntuu siltä. Tsemppiä ihana!

      Poista

Lukijat