sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

PERINNEPÄIVÄT, MUSTIKASSA, JA YÖKYLÄILYÄ.


 // Salia, salia ja salia. Maanantaina meni 100kg jalkaprässissä rikki! // Oltiin viime viikolla miehen porukoitten kanssa mustikassa.
 // Oon ihan rakastunut tähän sitruuna veteen. Ah! // Oon tehnyt tätä pitkin viikkoa iltapalaksi : banaani, rahkaa, metästä kerättyjä mustikoita ja maitoa. Ihan sairaan hyvää. // Nam! // Ja lisää namia!:-D
 // Tällässiä ilmoja ei oo pahemmin taas näkynyt. Inhottaa nää suomen kesät.. // Viime viikon torstaina kävin pitkästä aikaa Sannan luona viettämässä iltaa. // Viime viikon sunnuntaina meillä oli perinnepäivät. Perinnepäivät on aikoinaan keksinyt mummi, se on yksi päivä kesästä kun koko suku kokoontuu mummin mökille. Nyt kun mummia ei enään oo siirtyi tämä perinne vaarin mökille vietettäväksi. Sisko ja sen poikaystäväkin tuli käymään helsingistä asti! // Suvun pienin. <3
// Äitin luona tuli vietettyä yksi yö viime viikolla.

Huomenna starttaa viimeinen loma viikko ja tässä oon jo vähän yrittänyt lukea luita latinaksi, sillä niistä on koe heti ensimmäisenä koulupäivänä. Tänään mä olen ollut tasan kaksi viikkoa tupakoimatta ja herkkulakossa. Katsotaan miten käy. :-)

Ihanaa alkavaa viikkoa tyypit! XOXO

ps. mua voi seurailla instagramissa ja snapchatissa nimellä janettenikki, ja blogin omilta facebook sivuilta Janette Nikki Blogi ! 

torstai 21. heinäkuuta 2016

PÄIVÄ TALLINNASSA.

Isi kysyi multa sunnuntaina että onko mulla passi vielä voimassa, että olisinko innokas lähtemään heidän kanssa Tallinaan, hän maksaisi reissun ja ruuat. Hihkasin siihen innoissani että joo! Sunnuntai iltana isiltä tuli viesti : Keskiviikkona lähetää 5 helsinkiin satamaan josta laiva starttailee 8 maissa. Tää ei sitten loppupelissä ollutkaan kovin fiksu idea sillä tiistaina oltiin sielä repovedellä ja heti seuraavana aamuna 4 ylös. Mä oon tosi herkkä ja jos en saa nukuttua tarpeeks mulla puhkee migreeni. No juuri mun tuurilla se migreeni sieltä puhkeskin ja lääkkeet ei auttanut. Onneksi pahin tuli vasta laivassa kotimatkalla josta oksennettiinkin puolet laivan vessassa...

Kun saavuttiin Tallinnan satamaan, lähdettiin suoraan kohti vanhaa Tallinnaa. Sielä oli niin nättejä kujia ja hienoja taloja että oisin voinnut vaikka muuttaa sinne. Sielä oli söpöjä pieniä parvekkeita taloissa! Vanhassa Tallinnassa kierreltyämme, lähdimme ravintolaa. Käytii syömässä amarillossa koska se oli lähin ja me lapset ei jaksettu kävellä enään metriäkään, edellisen päivän vaellus tuntu vielä vähän jaloissa.. :-D Amarillossa saatiin odotella yli tunti ruokaa, eli saatiin juosta muutamissa kaupoissa että kerettäisiin laivaan.

Siitä huolimatta että mulla meni tää reissu vähän mönkään niin oli ihan mukavaa. Kivaa että isi vielä joskus maksaakin meille lapsilleen tälläisiä pieniä juttuja vaikka täys ikäisiä ollaankin! Jos vasta laivalle seuraavan kerran muutaman vuoden päästä :-D Mun piti mennä tänään salille ja spinningii, mutta mä painun vielä pehkuihin koska migreeni jatkuu vielä tänään.. Jos huomenna olisi jo elävien kirjoissa.

tiistai 19. heinäkuuta 2016

REPOVEDEN KANSALLISPUISTO.

Oon jo jonkun aikaan halunnut lähteä käymään Repoveden kansallispuistossa, ja pienten mutkien kautta päästiin sinne tänään aikasiin aamulla lähtemään! Käveltiin 13km, (joista puolet oli mäki nousua. :-D), pidettiin muutama ruoka tauko, juoma taukoja vähän useampi, koiran uittamis taukoja muutama lisää, ja saatiin kulutettua sielä koko päivä. Maisemiltaan tää mesta muistutti tosi paljon Lahdessa olevaa Lapakistoa, paitsi ihan niin jyrkkää, kivistä ja juurekasta maastoa Lapakistossa ei ole, ja olihan tää paljon isompi paikka joka mahdollisti useampii eri reitteihin. Jos asut Lahdessa tai sen lähettyvillä ja tyydyt pienempään patikointi mestaan niin mee Lapakistoon, mutta jos haluat päästä isompaa ja vähän monipuolisempaa ja raskaampaa maastoon niin mee Repovedelle!

Nyt on pakko alkaa laittaa päätä tyynyyn, sillä huomenna 4 aamulla herätys uusiin seikkailuihin joista vähän myöhemmin lisää! :-)

Ps. Nauttikaa näistä ilmoista ja auringosta! <3 xoxo.

sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

FIILIS TREENAAJA.

Mä oon aina elänyt elämääni vähän fiilistellen - eli sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Mitä sydän sanoo. Enkä aina todellakaan sen järjen mukaan. Saan idean mikä tuntuu hyvältä ja mähän oon jo menossa toteuttamaan kyseistä ideaa, vasta asian tehtyä alan miettimään että olikohan tää niin hyvä juttu? Mutta siinä hetkessä se tuntui hyvältä, ja mä elin sen mukaan.

Ja tämä fiilistely pätee myös mun treenaamiiseen. Saatan suunnitella kalenteriin viikonkin treenit etukäteen, mutta hyvin rennoin käsiliikkein saa myös kyseinen treeni rastin päällensä. Ja miksikö?
- Joskus oon vaan niin poikki ja väsynyt etten vaan kertakaikkiaan jaksa, joskus mua ei vaan huvita, tai joskus ystävän kanssa jonkin asian tekeminen on vaan yksinkertaisesti hauskempaa, taikka mun tekeekin mieli vetää jokin aerobinen treeni, taikka lähteä luontoon urheilemaan.

En näe järkeä siinä että raahautuu salille puoli väkisin vaikka keho tai mieli on toista mieltä. Treenin ei ole tarkoitus olla ''kidutusta'' vaan asia jonka äärellä saat levätä muista asioistasi, rentouttava mutta voimaannuttava hetki päivässäsi/viikossasi. Meillä on kyky liikkua niin monin eri tavoin, ja niin monissa eri paikoissa ja ympäristössä. Me voidaan ja saadan liikkua. Se on ihme ja se on lahja!
Vaikka toiminkin näin, niin silti niitä sali kertoja kerkeää kertyä mun viikkoon n. 3kertaa ja ainakin 1kerran aerobista treeniä. Enempää taikka vähempää mä en koe tarvitsevani, ja jos joku viikko koenkin, niin mä otan sen ajan itselleni. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, vaan oon psyykannut itseni salille oli fiilis mikä tahansa. (n.6kertaa viikossa.) Onneksi kuitenkin tässä n. vuoden aikana olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja kehoani. Vaikka tosin vieläkin joskus on vaikeaa erottaa oikea väsymys ja vain sellainen laiskuus, mutta parempaa päin koko ajan!

Mun unelmista / tavoitteista (ainakaan tällä hetkellä) ei ole kisaaminen. En tiedä olisiko musta mun syömishäiriö taustan takia ikinä niin kovan alaisee kuriin ja ruokien punnitsemiseen? Mä luulen että syömishirviö nostaisi vaan päätään uudestaan. Ja koska mun treenien tai syömisten ei tarvitse olla kurinalaista, niin mulla on lupa löysätä otetta ja jättää treeni tai vaikka toinenki välistä jos siltä tuntuu, mulla on lupa syödä suklaalevy illassa jos mun tekee mieli.

Tässä maailmassa on niin monia oikeita treeni tapoja kuin treenaajiakin. Sun vaan täytyy löytää itsellesi se sopiva ja mieluisa tapa liikkua kehossasi. Sitä ei voi sulle kukaan sanella miten ja kuinka paljon sun pitäis treenata. Mulla meni vuosi ymmärtää ja oppia löytämään sen oman rytmin, omat tarpeet ja omat lemppari laitteet/liikkeet sieltä salilta. Jokin päivä musta voi tuntua että haluankin liikkua viikossa taas enemmän, silloin alan katsomaan asiaa uudestaan. Juuri nyt, juuri tällä hetkellä mä koen tämän 3kertaa viikossa salia ja ainakin 1kerran aerobista enemmän kuin täydelliseksi. 
Vain sinä itse tiedät mikä on itsellesi hyväksi. Anna itsellesi lupa kuunnella ja toteuttaa itseäsi. Kuuntele mitä kehosi sinulta pyytää. Lepää jos se kaipaa lepoa, juokse kun sun tekee mieli juosta, tanssi kun sun tekee mieli tanssia, syö kun sun tekee mieli syödä, ui kun sun tekee mieli uida, mee salille vetää hikitreeni kun siltä tuntuu - kuuntele itseäsi! Olet tärkeä ja sen arvoinen! <3

Lukijat