sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

FIILIS TREENAAJA.

Mä oon aina elänyt elämääni vähän fiilistellen - eli sen mukaan mikä tuntuu hyvältä. Mitä sydän sanoo. Enkä aina todellakaan sen järjen mukaan. Saan idean mikä tuntuu hyvältä ja mähän oon jo menossa toteuttamaan kyseistä ideaa, vasta asian tehtyä alan miettimään että olikohan tää niin hyvä juttu? Mutta siinä hetkessä se tuntui hyvältä, ja mä elin sen mukaan.

Ja tämä fiilistely pätee myös mun treenaamiiseen. Saatan suunnitella kalenteriin viikonkin treenit etukäteen, mutta hyvin rennoin käsiliikkein saa myös kyseinen treeni rastin päällensä. Ja miksikö?
- Joskus oon vaan niin poikki ja väsynyt etten vaan kertakaikkiaan jaksa, joskus mua ei vaan huvita, tai joskus ystävän kanssa jonkin asian tekeminen on vaan yksinkertaisesti hauskempaa, taikka mun tekeekin mieli vetää jokin aerobinen treeni, taikka lähteä luontoon urheilemaan.

En näe järkeä siinä että raahautuu salille puoli väkisin vaikka keho tai mieli on toista mieltä. Treenin ei ole tarkoitus olla ''kidutusta'' vaan asia jonka äärellä saat levätä muista asioistasi, rentouttava mutta voimaannuttava hetki päivässäsi/viikossasi. Meillä on kyky liikkua niin monin eri tavoin, ja niin monissa eri paikoissa ja ympäristössä. Me voidaan ja saadan liikkua. Se on ihme ja se on lahja!
Vaikka toiminkin näin, niin silti niitä sali kertoja kerkeää kertyä mun viikkoon n. 3kertaa ja ainakin 1kerran aerobista treeniä. Enempää taikka vähempää mä en koe tarvitsevani, ja jos joku viikko koenkin, niin mä otan sen ajan itselleni. Näin ei kuitenkaan aina ole ollut, vaan oon psyykannut itseni salille oli fiilis mikä tahansa. (n.6kertaa viikossa.) Onneksi kuitenkin tässä n. vuoden aikana olen oppinut kuuntelemaan itseäni ja kehoani. Vaikka tosin vieläkin joskus on vaikeaa erottaa oikea väsymys ja vain sellainen laiskuus, mutta parempaa päin koko ajan!

Mun unelmista / tavoitteista (ainakaan tällä hetkellä) ei ole kisaaminen. En tiedä olisiko musta mun syömishäiriö taustan takia ikinä niin kovan alaisee kuriin ja ruokien punnitsemiseen? Mä luulen että syömishirviö nostaisi vaan päätään uudestaan. Ja koska mun treenien tai syömisten ei tarvitse olla kurinalaista, niin mulla on lupa löysätä otetta ja jättää treeni tai vaikka toinenki välistä jos siltä tuntuu, mulla on lupa syödä suklaalevy illassa jos mun tekee mieli.

Tässä maailmassa on niin monia oikeita treeni tapoja kuin treenaajiakin. Sun vaan täytyy löytää itsellesi se sopiva ja mieluisa tapa liikkua kehossasi. Sitä ei voi sulle kukaan sanella miten ja kuinka paljon sun pitäis treenata. Mulla meni vuosi ymmärtää ja oppia löytämään sen oman rytmin, omat tarpeet ja omat lemppari laitteet/liikkeet sieltä salilta. Jokin päivä musta voi tuntua että haluankin liikkua viikossa taas enemmän, silloin alan katsomaan asiaa uudestaan. Juuri nyt, juuri tällä hetkellä mä koen tämän 3kertaa viikossa salia ja ainakin 1kerran aerobista enemmän kuin täydelliseksi. 
Vain sinä itse tiedät mikä on itsellesi hyväksi. Anna itsellesi lupa kuunnella ja toteuttaa itseäsi. Kuuntele mitä kehosi sinulta pyytää. Lepää jos se kaipaa lepoa, juokse kun sun tekee mieli juosta, tanssi kun sun tekee mieli tanssia, syö kun sun tekee mieli syödä, ui kun sun tekee mieli uida, mee salille vetää hikitreeni kun siltä tuntuu - kuuntele itseäsi! Olet tärkeä ja sen arvoinen! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lukijat