lauantai 10. joulukuuta 2016

MITÄ OPIN TÄSTÄ SUHTEESTA?

Aina sanotaan että ihmissuhteista oppii jotain. En ennen ole sitä oikeen ymmärtänyt, mutta nyt.. Musta tuntuu että opin niin paljon, ja todella tärkeitä seikkoja ja halusin tulla jakamaan niitä teidän kanssa ja muistuttamaan siitä että ''hei, vaikka rakkaus on sokea. Älä anna sen viedä sua rajojesi yli.''

Mä oon ollut aina suhteissa sellainen joka katsoo kaikkea aivan liian kauan ja uskon liian kovasti siihen että kaikki järjestyy. Olen valmis tekemään ja pitämään henkilöstä kiinni viimeiseen tippaan asti, ennenkuin voin myöntää ettei mitään ole enään tehtävissä paitsi erota.
Yksi tärkeimmistä opeista on se että arvosta itseäsi! Arvosta, koska olet sen arvoinen! Älä anna toisen painaa sua alas missään muodossa taikka vähätellä sinua. Tämä ei kuulu suhteeseen! Muista myös, että terveessä ja hyvässä suhteessa te molemmat olette saman arvoisia!

Toinen on se että kuuntele itseäsi! Älä sivuta tunteitasi/tuntemuksiasi. Kuuntele sitä mitä sydämesi koittaa sinulle kertoa, vaikka se välillä pelottaisikin.

Kolmas on se että älä sulje silmiäsi! Uskalla nähdä ja myöntää ne suhteen ''ongelmat''. Äläkä kuittaa niitä lauseella ''Ehkä se siitä.'' ''Ehkä sitten kun se kasvaa'' '' Ehkä se muuttuu..'' Harvoin ihminen pystyy tapojaan/luonnettaan muuttamaan vaikka sitä haluaisi itsekkin kovin. Eikä kenenkään ihmisen täydy muuttua jotta suhde toimii! Siinä vaiheessa te ette vain ole luotu toisillenne. Muista tämä myös omalla kohdallasi ; jos toinen koittaa sua muuttaa, niin älä muutu vaan ala etsimään itsellesi enemmän oman kaltaistasi kumppania!

Neljäs on se että älä tyydy jäämään aina kakkoseksi. Joo aina ei voi olla asioissa se ykkönen vaa tottakai tulee kumppanin kaverit ykköseksi jossain tilanteissa, mutta jos jäät liian usein kakkoseksi, niin mieti vielä. Tuskin tulet koskaan saamaan sitä ykkös paikkaa tyypin elämässä myöhemminkään.

Muista myös se että yksin et voi luoda ihmissuhdetta. Ihmissuhde on kahden ihmisen luotu juttu. Et voi yksin kannatella sitä kovin kauaa päivästä toiseen. Jos toista ei kiinnosta kantaa vastuuta omista töppäyksistään, tai sopia riitoja, taikka antaa teidän suhteelle aikaa, niin älä yritä turhaa! Opi tunnistamaan se, milloin on aika ''luovuttaa''. Parempi olla yksin, kuin onneton toisen kanssa. 

Millaisen suhteen sitten haluan? 

Mulle erittäin tärkeetä suhteissa on tasa vertaisuus ja rehellisyys jonka kautta tulee myös tottakai luottamus. Haluun tyypin joka kannustaa mua, uskoo muhun, ja uskoo jopa niihin vähän hölmöihinkin haaveisiin, unelmiin ja ideoihin. Haluun tyypin joka kuuntelee mua. Oikeesti kuuntelee. Joka arvostaa mua, ja pitää mun hölmöistäkin piirteistä eikä koskaan häpeis mua. Haluun tyypin joka omaa samanlaiset arvot. & tyypin joka rakastaa mua just sellassena kun oon.

Jos vielä pikku seikkoja saan pyytää nii haluun tyypin joka tuo mulle joskus aamupalan sänkyy ja yllättää suklaalevyllä, tyypin joka saa mut nauramaa ja tyypin jonka hymy saa mut sulamaan, haluun tyypin joka riehuu mun kaa ja tyypin joka peittelee mut ku oon kipeä ja paijaa mua, tyypin joka odottaa mua kotona ja ottaa syleilyynsä päivän jälkeen, tyypin joka pitää kädestä ja tyypin joka pussailee mua, tyypin jonka kanssa kaikki vaan tuntuu niin ihanalta ja joka saa perhosia vatsan pohjalle. <3

XOXO JANE <3

8 kommenttia:

  1. Oi, hienoa että kirjotit tänne tälläsen ! :)

    http://jasukuvaa.blogspot.fi/

    VastaaPoista
  2. Kiitos tästä. Mun erosta on 7viikkoa ja jos mua ei olis jätetty, olisin varmaan edelleen siinä suhteessa. Mä kadotin sen kuka mä olin, koska mä halusin uskoa et asiat muuttuu. Mä olin jo tyytyny siihen et mä oon aina kakkonen vaikka mulle hän oli ykkönen. Mä annoin 150% saamatta takasin ees 100%. Ja musta tuntu niin väärältä irrottaa siitä ihmisestä, kuluneella viikolla mulla on ollut ensimmäistä kertaa sellanen fiilis et mä pystyn hengittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle! Itseasiassa eksyin blogiisi muutama viikko sitten ja luin viimeisimmän postauksesi, johon pystyin samaistumaan. Harmittavan moni kamppailee näitten samojen asioitten ja fiiliksien kanssa. :/ Tsemppiä sinulle tulevaan, elämä kantaa aina seuraavaan päivään. muista se! <3

      Poista
  3. Mun erosta on vasta viikko, kolme viikkoa ollaan kokonaisuudessaan oltu näkemättä samalla tavalla kun ennen. Tajusin vasta nyt jätettynä, et ehkä parempi näin, sillä mä olin aina kakkosena. Olin tyyppi, jolta oli kiva saada läheisyyttä ja seuraa sillonku hänelle itelleen kävi. Viikonloppusin mulle luvatuista päivistä koitettiin aina livistää kaverille pelaamaan/juomaan, mutta silti mä uskoin että me oltais saatu juttu toimimaan, oltiin 6kk yhdessä ja nähtiin melkeen kokoajan. Ex-poikaystävä lähti itkien sanoilla "mulla tulee ikävä sua" ja vasta nyt parina päivänä oon asennoitunu asiaan niin, että se menetti enemmän kun mä. Se menetti ihmisen joka oli just sun tavoin valmis tekemään kaikkensa, jotta toisella ois hyvä olla. Mä menetin ihmisen, joka oli alkuaikoina ihan parasta mulle, lopussa vaan uskottelin itelleni niin jokasen pettymyksen jälkeen. Ollaan vielä kavereita ja yhteyksissä, mulla on ikävä, vaikka täkin teksti oli yks uus syy siihen miks mun pitäis olla vaan helpottunut. Edellisen tavoin, pikkuhiljaa voin pystyy hengittämään ja selviin päivistä yhä vähemmillä itkuilla. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä muistuttaa todella paljon mun yhtä toista suhdetta.. Ja jälkeenpäin en ymmärrä miten edes jaksoin vuoden häntä katella. Rakkaus on sokea... Tsemppiä sinulle, jokainen päivä on vähän helpompi <3

      Poista
  4. Ihan tosi asioita! <3 Kaikkia suhteita ei ole luotu kestämään ikuisesti, mutta niistä kaikista voi oppia jotain, eikä suhteen päättyminen tarkoita, ettei tulisi enää koskaan kokemaan rakkautta. <3
    Tää oli hyvä postaus :)

    VastaaPoista

Lukijat