sunnuntai 5. maaliskuuta 2017

REHELLISESTI MINÄ.

Mua jännittää kirjoittaa tätä postausta teille. Mä itken jo, ennen kun olen saannut tähän blogi postaus pohjaan teille lausettakaan. En ole ottanut asiaa esillee blogiin melkeen vuoteen, sillä mä ajattelin ja toivoin ja luulin, ettei mun oikeesti tarvitse enää..

Mutta koska mä olen aina ollut täällä rehellinen, tämä kirjoittaminen ja ajatusten järjestäminen tähän lauseiksi helpottaa minua & toivon että tästä tekstistä on jotain apua jollekkin joka painii ehkä samojen asioitten äärellä.

Mulle tuli helmikuussa vuosi siitä kuin sain terveen paperit masennuksesta. Vuosi sitten minulle sanottiin että saan alkaa puolittamaan & lopettamaan mun mt lääkitystä helmikuussa 2017 jos oon ollut oireeton.

1.2.2017 päivää odotin paljon, jännityneenä ja pelon sekavin tuntein. Entä jos oonkin terve vaan lääkkeitten takia? Entä jos se tulee takasin? & fiilistelin miten huippua olisikaa elää ilman lääkettä. Okei, eihän paljon vaadi. Yksi nappi ja kulaus aamusin. Asia on pikemminkin henkinen. Halusin nähdä että onko tämä kaikki oikeesti nyt ohi, oonko ollut tarpeeksi vahva, olenko terve ilman lääkettä? 
Ensimmäiset 3päivää olivat ihan kamalia & yht'äkkiä mä muistin miten kamalaa ja tappavaa se olo on & miten mä ikinä olen jaksanut sitä 14 vuotta kun jo yksi tunti tuntui kuolemalta. Pari viikkoa meni tasaisemmin, alkoi helpottaa ja tuntui että mä pärjään. Mutta viimeiset kaksi viikkoa on ollut vaikea, raskas, hankala & kamala. Mä oon tunnistanut paljon fiiliksiä & ajatuksia jotka oli mulle arki päivää muutama vuosi sitten. & mikä pahinta - ne ajatukset on saannut mut toimimaan mun vihatulla tavalla.

Otin perjantaina yhteyttä mun vuoden takaiseen psykologiin. Psykologiin jonka luo mä en enään koskaan uskonut palaavani. Psykologiin joka sanoi mulle päälle vuosi sitten että: '' Janette, sä olet terveimpiä ihmisiä täällä. Sun siivet kantaa kyllä, sä tarvit vain vähän rohkeutta kokeilla niitä. Sun aikas on nyt. '' 

Musta tuntuu että olen pettänyt kaikki & ennen kaikkea itseni.. ''Miten mä oon näin heikko? Mä oikeesti uskoin että kaikki on jo takana päin? Miksi sä annoit tän tapahtua taas? Hyödytön paska.. ''

Mulla ei ole enään varaa sairastua, mä en halua sitä enään, mä en jaksa sitä taistelua enään. Niimpä ego & se asenne että mä pärjään kyllä itsekkin - oli heitettävä romukoppaan. Perjantaina mä nostin lääkityksen takas kokonaiseen. & maanantaina otan yhteyttä muo silloiseen hoitavaan lääkäriin & tiedän enemmän..
Ehkä kesällä kokeillaan uudestaan, mutta selkeesti nyt ei ollut sen aika & nyt odotellaan että kokonainen mt lääke alkaa taas vaikuttamaan ja olo paranee.

Ja sinulle, joka ehkä painit saman asian kanssa, niin uskalla pyytää apua. Vaikka se tuntuukin takapakilta ja epäonnistumiselta. Ole rohkea <3

''Suljet silmäsi ja hengität, kyllä kaikesta sä vielä selviät. Avaat silmäsi ja hengität, ehkä huomenna sä ymmärrät Vielä elossa oot! Vielä elossa oot!''

2 kommenttia:

  1. Jäänyt lähiaikoina lukematta sun blogia, kun oon koittanut olla vähemmän somessa. Mutta tunteet nousee pintaan, kun luen jälleen sun postauksia <3 Janette, älä syyllistä itseäs, ethän? Kuten sanoit, nyt ei ollut sen aika. Sä et ole pettänyt ketään, sä et ole epäonnistuja. Päinvastoin, sä olet onnistuja, sä olet voittaja. Ihana oli lukea että sulla on alkanut mennä nyt paremmin kun on taas alkanut auttaa tuo lääke, mutta muista et niitä hyviä ja huonoja aikoja tulee aina, ne kuuluu elämään. Ja vaikka joutuisit vuosia vielä syömään niitä lääkkeitä, niin mun mielestä se ei ole kamalaa tai siitä ei pidä olla huono fiilis, sillä tärkein on se, et sulla on hyvä olla! ❤ Lääkkeillä tai ilman. Ymmärrän, olisihan se hienoa pärjätä ilman, olla onnellinen ilman niitä, mutta nyt ei ollut sen aika. Ja mä oon ainakin luottavaisin mielin että sä pääset niistä jossain vaiheessa eroon, ja oot siitä huolimatta onnellinen! Kokeile myöhemmin uudelleen, se aika vielä tulee. Olet super vahva. ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Moonika, olet niin ihana ! Super paljon kiitoksia sun kauniista ja ihanista sanoista. ❤

      Poista

Lukijat