sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

IHAN KAMALA RASKAUS PAHOINVOINTI!!

Oon lukenut että raskauspahoinvointia on kuvattu elämän hirveimpänä darrana. Mutta mielummin täällä suunnalla otettais se maailman hirvein darra josta kärsitään max kaks päivää kun tästä ei ole mitään takeita että koska tämä loppuu. Mulle lupailtiin että kyllä sitten rv12 helpottaa, muutama päivä sitten työterveys lääkäri sanoi että rv 14 helpottaa - joo o.. Mä oon asennoitunut siihen että vasta tammikuussa helpottaa.

Sain tietää raskaudestani rv 5+2 & rv 5+4 alkoi tämä kamala pahoinvointi. Hyi että mä sanon. Sama olo kun olisi heilunut 10 kierrosta jossain pyörivässä huvipuisto laitteessa. Yrjö lentää, oksettaa, pyörryttää, olo on heikko ja todella huono. Tätä meni pari viikkoa kunnes ei enään pysynyt nesteetkään alhaalla ja pianhan siitä oltiin tipassa naisten sisätauti osastolla.
Tipassa mua nesteytettiin 4litralla!!! Se on iso määrä. Sain sairaalasta ekan pahoinvointi lääkkeen, primperan mutta musta tuntui että se teki olon vain huonommaksi. Tuli tosi väsynyt ja pöhnänen olo, jotenka en jatkanut niitten syömistä. Käytiin myös ostamassa apteekista pahoinvointi rannekkeet, mutta itselleni ne oli ihan yhtä tyhjän kanssa, en saannut niistäkään apua. Nesteet alkoi pysymään sisällä, olo oli silti kuin olisi pyörinyt sen 10 kierrosta huvipuiston laitteessa.

Rv 9 alkoi helpottamaan, se etova olo ja pyörrytys hävis ja pahan olon sai pitämään kurissa säännöllisillä syömisillä. Enään oksennettiin vain aamulla ja illalla. Kerkesin jo huokasta helpotuksesta. Mutta.... Rv 11 taas paheni olo, ja sillä tiellä edelleen ollaan. Pahimpina päivinä oksennetaan 5-10kertaa, mutta helpompina päivinä sen 1-2 kertaa. Olo on taas heikko ja tosi etova. Oon joutunut hakemaan saikkua koska töihin musta ei todellakaan ole. Tänään on tosin vika saikku päivä ja huomenna pitäis mennä aamuvuoroon, saas nähä kuinka kauan olo antaa periksi kunnes on pakko taas jäädä pois. Muutama päivä sitten sain toisen pahoinvointi lääkkeeni työterveyslääkäriltä, postafen mutta ei mitään hyötyä siitäkään..

En oo kahtee kuukauteen nähnyt ketään kavereita, mä en oo pystynyt ja tuntuu että oonkin jäännyt ihan yksin. Oon pääsääntöisesti ollut 2kk vain sänky - vessa - sohva - vessa - sänky välillä. Mitä nyt välissä yrittänyt töitä tehdä mutta kovin huonolla tuloksella. En oo jaksanut siivota, en oo jaksanut tiskata ja just yks päivä vein J:n luokse kauheen kassin likasia tiskejä sinne tiskiin kun hänellä on astianpesukone. :-D Suihkussa käydään just niin nopee kun mahdollista koska kuuma laittaa vaan oksentamaan ja saa aikaan tosi huonon olon. Käytännössä sä et kykene yhtään mihinkään, on ollut niitä päiviä kun J:n on pitänyt hakea mulle jääkaapista jotain koska oon ollu niin huono vointinen etten ole edes jääkaapille asti päässy. On ollut tosi hankalaa että yht'äkkiä onkin niin riippuvainen jostain toisesta kun oon aina ollut kovin itsenäinen ja halunnut tehdä asiat itse.
Oon oksentanut prisman parkkipaikalla, tienposkiin, parkkipaikoille, ravintolan seinustalle, työpaikan vessassa, harkka paikan vessassa, työterveyden vessassa, keskellä katua, ja monissa muissa paikoissa. Musta tuntuu että mä oon oikeesti jossain suljetulla ennenkun saan tän vauvan ulos itsestäni. Oon niin niin väsynyt tähän, niin epätoivonen, niin turhautunut ja ennenkaikkea vain niin väsynyt.

Mä vihaan tätä raskautta enkä häpeä sanoa sitä ääneen. Oon niitä ihmisiä kehen nää hormoonit vaikuttaa paljon. En tunne itseäni, kaikki ajatukset ja tunteet on kääntynyt ihan päälaelleen. Ja musta on tullut vain kamala hormooni hirviö. Raskaus on henkisesti niin paljon rankempaa kuin osasin ikinä uskoa. Haaveilen aina vain niin ihanasta ja helposta raskaudesta ja nyt harkitsen vakavasti että seuraavat lapset meidän perheeseen adoptoidaan eikä enään ikinä raskaana oloa.. :-D

Oliko teidän raskaudessa pahoinvointia, jos oli niin millaista ja mistä te koitte saavanne helpotusta?


ps. tänään juuri alkoi Rv 15 <3

pps. Niin niin paljon tsemppiä niille jotka kärsii yhtä hurjasta tai jopa pahemmasta pahoinvoinnista!

4 kommenttia:

  1. Ettekö asu yhdessä J:n kanssa? Meinaatteko muuttaa yhteen? Ootteko kihloissa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei vielä asuta, mutta tarkotus olisi kun valmistun marraskuussa. Ei olla.

      Poista
  2. Hui kauhea! Kuulostaa todella hurjalta - itse työni puolesta sairastun ajoittain vatsatautiin (töissä päiväkodissa) ja jo se 6h säännöllinen oksentaminen vei viimeksi voimat ihan täysin ja toivuin melkein viikon. Itselläni ei ole lapsia ja olenkin monesti miettinyt, että miten kamalaa olisi raskaana voida koko ajan niin huonosti, ettei kykene selviytymään edes tavallisista arkirutiineista. Ikävää olisi myös joutua alkuviikoilla kertomaan töissä raskaudesta.

    Ihan hirveästi tsemppiä raskauspahoinvointiin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, on tullut jo mietittyä että miten ihmeessä selviin seuraavista raskauksista kun jaloissa pyörii lapsi/jos toinenki joista täytyisi huolehtia. Itse en kertonut töissä vielä alussa, vaikka sielä ihmeteltii mun saikku rupeamaa :-D Jotenkin en vain saannut sanoja suustani. Nyt nykyään tietää jo töissä :-)

      Kiitos!

      Poista

Lukijat