VOIHAN VAUVAKUPLA.

Ollaan oltu kotona aikalailla puolitoista viikkoa - miten meillä on mennyt?

Ensimmäiset päivät kotiutumisesta meni pitkälti vain tuijotellessa tuota pientä maailman suloisinta ihmettä. Poika on aika helppo tapaus, ei turhia itke eikä paljoa vaadi. Päivisin nukutaa sen 3-4 tuntia ja havahdutaan syömään ja vaipan vaihtoon mutta öisin heräillään tissille tunnin välein, halutaan olla ihokontaktissa, nänni suussa, eikä mikään muu paikka kelpaa. Pojalla on kova imun tarve, mutta imee tuttia ehkä 5minuuttia ja sylkäsee pois ja alkaa vaatimaan nännille. Onko kellään vinkkejä miten opettaa vauva tutille? Aamuöisin alkaa vauvan aktiivinen aika jolloin ähistää, puhistaa, liikutellaa raajoja ja tapitetaa tarkasti ympärille eikä varmasti vahingossakaan nukahdeta.

Itse herään vauvan jokaiseen ähinään tarkistamaan että nukkuuhan se, onkohan sillä taas nälkä? En myöskään osaa nukahtaa syöttöjen välissä sillä stressaan seuraavaa herätystä, myöskin pelkään kierähtäväni vauvan päälle, mutta toistaseksi vauva nukkuu vain näin. Ennen vauvaahan olin tiukasti sitä mieltä että meillä ei perhepedissä nukuta & piste, mutta näin ne periaatteet vaan muuttuu.. :-D Ollaan yritetty rauhottaa makkari vain yö unille, vähennetty valoa, ja öisin ei syöttöjen ja vaipan vaihtojen aikana seurustella ja päivät vietetään olkkarissa arjen perus melussa ja nukutaan sielä päikkäreitä. Jospa poika oppisi hahmottamaan yön ja päivän eroa ja ymmärtämään öisin että nyt kuuluu nukkua.


J on ollut ihan mahtava. Hän vaihtaa vaipat öisin, siirtyy välillä aamuöisin nukuttamaan vauvaa olkkariin jotta minä saan vihdoin käydä nukkumaan ja välillä antaa minun jäädä aamuisin vielä hetkeksi nukkumaan. Päivinä kun vauva viettäis nekin kiinni mussa on J raahannut minulle ruokaa ja juotavaa kun en itse imetykseltä pääse tekemään mitään! Tämä pelottaa J:n lähtiessä takasin töihin, muut koti hommat voi odottaa kun J pääsee töistä, mutta ihan kahdeksaa tuntia en syömättä pärjää jos tämä aikoo olla tissitakiainen.

Huomenna vauva on tasan 2 viikkoa ja päästään vihdoinkin pienelle vaunu lenkille & viime viikon neuvolassa poika painoi 3645g eli hyvin kasvaa äidinmaidolla <3

Raskaus aika oli rankka, mutta nyt kaikki on paremmin kuin hyvin. Pelot ja ahdistusta aiheuttavat asiat odotus aikana on kadonnut. Tuntuu että kaiken pitikin mennä juuri näin. Poika teki meistä perheen, ja hän on ihana ja niin rakas.

Kaikki on nyt hyvin, enkä olisi mielummin mitään muuta kuin äiti <3
4 kommenttia on "VOIHAN VAUVAKUPLA."
  1. Onneksi olkoon hirveän suloisesta pojasta! Olen lukenut blogiasi jonkin aikaa ja on aivan ihana kuulla, että teidän uusi arki pienen pojan kanssa on lähtenyt hyvin käyntiin aiemista vaikeuksista huolimatta ❤️
    T. Kahden tytön äiti

    VastaaPoista
  2. voi miten suloinen tapaus teille on syntynyt<3
    Meillä on kaikki lapset ollut samanlaisia tissitakiaisia yöllä sen ekat pari kk:ta ja päivälläkin on saanut imettää tosi usein, siitä se sitten onkin lähtenyt harvenemaan . Sanoisin näin viiden lapsen äitinä, että tuo kuulostaa ihan normaalilta kun puhutaan täysimetyksellä olevasta vauvasta. Aluksi se tuntuukin siltä, ettet ehdi mitään tehdä muuta kuin imettää, mutta ei se oo sitä kuin sen ekan kuukauden. Sen kun jaksaa niin siitä se sitten helpottuu.
    Hurjasti tsemppiä ja nauttikaa pikkuisesta<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niimpä, tarpeet muuttuu koko ajan ajan myötä. :-) Kiitos <3

      Poista

Lukijat