KUUDES DETOX VIIKKO - MINUN POLKUNI.

Oon aina kokenut olevani erilainen kuin muut. Kokenut etten kuulu joukkoon, en ole mahtunut siihen muottiin joka oli milläkin hetkellä muotia, tai mihin olisi sillä hetkellä kuulunut mahtua. En mahtunut koulun siisteimpää tyttöjen porukkaan - en ollut tarpeeksi siisti tyyppi siihen jengiin. Teini vuodet oli mulle rankkoja ja myrskyisiä. Masennus toi siihen omat vaikeutensa mutta myös etsin itseäni paljon ja tunne etten kuulu tänne seurasi vahvasti mukana päivästä toiseen. Tuntui etten riitä. En ole tarpeeksi.  En ole tarpeeksi kaunis ja laiha, en meikkaa tarpeeksi, en pukeudu merkki vaatteisiin, enkä ole sellainen tyttömäinen tyttö. Näistä ajatuksista olen täällä ennenkin puhunut.

Polkuni tähän päivään asti on ollut rankka, olen kokenut asioita mitä ei tähän ikään mennessä olisi edes tarvinut kokea, olen kävellyt polun jota ei moni minun ikäiseni ole. Syytä niille vaikeille aijoille en keksi. Koen etten ole saannut niistä vuosista mitään hyvää, enkä myöskään mitään niin arvokasta että voisin hyvin mielin antaa ne vuodet anteeksi ja unohtaa ne.  Mutta olen varma että ilman niitä vuosia en olisi minä nyt. En osaa sanoa tai kuvitella millaiseksi olisin kasvanut ilman niitä vuosia mutta sen tiedän etten tälläiseksi kuin nyt olen, niin hyvässä kuin pahassakin. 


Kymmenen vuotiaana tiesin jo haluavani lähiohitajaksi, nuorena äidiksi - ainakin viisi lasta, ja omakotitalo. Oman polun luominen on vaikeampaa äitinä, sekä ihan omana itsenäni. Haluisin matkustella, nähdä maailmaa, sukellella koralliriutoilla ja istua balin hiekkarannoilla auringon laskun aikaan ja hengittää vain sitä hetkeä, haluan surffata, auttaa ihmisiä, saada tehdä jotain missä mussa on oikeasti hyötyä. Mutta koska synnytin viisi kuukautta sitten ikuisen velvollisuuden ja haluan synnyttää niitä muutaman lisääkin, joudun oman polkuni omana itsenäni työntää sivuun vielä vuosiksi. Joudun että myös saan kulkea omaa polkuani äitinä, luoda lapselleni ja tuleville lapsille turvallista heidän omaa ensimmäisiä polkujaan. Kasvattaa uusia ihania elämän alkuja tänne maailmaan <3 

Musta elämän siisteys on just siinä ettet koskaan tiedä mitä tulee tapahtumaan. Maailma tarjoaa meille lukemattomasti mahdollisuuksia, meidän täytyy vain uskaltaa tarttua niihin, ja oppia näkemään niitä. Jotkut ovat hyvinkin selviä mutta jotkut vaativat eka pientä kipuilua kunnes voimme jatkaa taas matkaamme. Jokainen päivä on uusi mahdollisuus uuteen omaan polkuun, uusi mahdollisuus parempaa päivään. 


'' Uskalla olla oma itsesi. Toteutat elämääsi vain itsellesi. Älä anna muiden lannistaa sua! Usko itseesi ja rakasta itseäsi kuin lähimmäistäsi. ''


* Yhteistyössä Unelma itsestä.

ps. postauksen kuva on vuodelta 2011.
Be First to Post Comment !
Lähetä kommentti

Lukijat